Veroprosentti

Veroprosentti ja vero uudistuksia on kohdattu tänä vuonna 2019. Alkuvuodesta palkkatulonverokortti muuttui siten, että palkkakausikohtaisia tulorajoja (A-verokortti) ei enää ole, vaan verokortilla on vain yksi tuloraja. Verokortin vuosituloraja vastaa 12,5 kuukauden palkkaa johon sisältyy lomarahat, jotka on arvioitu puolen kuukausipalkan suuruisiksi.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sivutuloverokortti on hävinnyt kokonaan, jolloin kaikille palkkatuloille on sama ennakonpidätysprosentti.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Voiko veronpalautusta saada ennakkoon?

Helpotusta työntekijöille ja työnantajille

Kun sivutuloille ei enää lasketa erikseen veroprosenttia voidaan sama verokorttia käyttää kaikille palkkatuloille. Tämä helpottaa työnantajia ja varsinkin työntekijöitä, jotka tekevät töitä useassa eri yrityksessä tai freelancerina. Verotusjärjestelmä yksinkertaistuu ja helpottuu tälläisille henkilöille. Huonona puolena on mainittakoon se, että tulojen kanssa pitää olla erityisen tarkka.

Veroprosentti maailmalla

Suomessa verotus herättää aina kiivasta keskustelua progressiivisen veromallin suhteen, jossa ansiotulojen verotus kiristyy mitä enemmän henkilö saa palkkaa. Joissakin maissa kuten esimerkiksi Virossa on käytössä tasavero malli, joka tarkoittaa että kaikilla on tuloista riippumatta sama veroasteikko.

Korkeimmat veroprosentit maailmalla löytyvät Kiinasta, Australiasta ja Japanista.

Matalimmat veroprosentit maailmalla löytyvät mongoliasta.

Veroprosentti Suomessa

Suomessa veroprosenttiin vaikuttavat kolme asiaa:

  1. Valtion ansiotulovero
  2. Kunnallisvero
  3. Kirkollisvero (ei kaikille)

Katso koko taulukko palkansaajien veroprosentit

Valtion ansiotulovero: Progressiivinen vero, jossa vero nousee tulojen mukaan. Vuoden 2018 valtion ansiotulovero oli 0 – 31,25 prosenttia.

Kunnallisvero: Vaihtelee paikkakunnalla jossa henkilö asuu, pienemmillä paikkakunnilla kunnallisvero voi olla merkittävästi korkeampi. Vuonna 2018 kunnallisvero oli 16,5 – 22,5 prosenttia.

Kirkollisvero: Henkilöt jotka kuuluvat Suomen evankelis-luterilaisen- tai ortodoksisen kirkon jäseniksi maksavat veroa. Vero riippuu seurakunnasta johon henkilö kuuluu. Vuonna 2018 kirkollisveroa maksettiin 1 – 2,2 prosenttia.

Veroista huolimatta Suomi on hyvä maa elää

Suomella on vakaa tukiverkosto ja sosiaaliturva jota ylläpidetään verorahoilla. Puhumattakaan yhdestä pohjoismaiden parhaimmista julkisesta terveydenhuollosta. Kaiken tämän lisäksi Suomessa toimii useita vakavaraisia ja turvallisia pankkeja jotka tukevat elämäämme rahallisesti, kuten asuntolainat, autot ja eläminen.

Vertaa pankkeja

Kaikki Suomessa toimivat pankit ja heidän rahoitusvaihtoehtonsa voit vertailla sivuillamme ilmaiseksi